Euroalueen inflaatio hidastuu seuraavien parin vuoden aikana EKP:n tavoitetasolle, ennakoi Suomen Pankin pääjohtaja, EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn. Hän esitti arvionsa saksalaislehti Handelsblattin haastattelussa.
Rehnin mukaan euroalueella inflaatiota korottaneet tekijät laantuvat vuoden aikana ja kuluttajahintojen vuosinousu asettuu seuraavien kahden vuoden aikana keskuspankin hintavakaustavoiteen ympärille.
Hänen mukaansa EKP:n höllän rahapolitiikan normalisointi tulevaisuudessa riippuu talousdatan kehityksestä.
– Henkilökohtaisesti odotan tilastojen pysyvän suhteellisen hyvinä omikronmuunnoksen vaikutuksesta huolimatta" Rehn sanoi.
Hän totesi näkevänsä koronnostot vuonna 2023 loogisena askeleena, ainakin niin kauan kuin uusia taloudellisia shokkeja ei ilmene.
Rehn huomautti haastattelussa, että Saksan luopuminen ydinvoimasta kuluvan vuoden lopussa lisäisi riippuvuutta maakaasun tuonnista Venäjältä ja lisäisi myös energiamarkkinoiden volatiliteettia.
– Saksan energiapolitiikan päätökset vaikuttavat hintojen vaihteluun ja siten epävarmuuteen inflaation suhteen, hän totesi ja jatkoi:
– Minulle siirtyminen hiilestä maakaasuun ei ole vihreä siirtymävaihe, ja tämä siirtymävaihe kestää Saksassa kauan.
EU:n finanssipolitiikan sääntöjä koskevassa keskustelussa Rehn kannattaa ns. vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista johdonmukaisemmaksi, realistisemmaksi sekä joustavammaksi.
– Aiemmin asetettu noin 60 prosentin velkasuhteen raja bkt:sta on selvästi epärealistinen, Rehn sanoi ja viittasi Italian velkasuhteeseen, jonka ennustetaan olevan noin 160 prosenttia pandemian jälkeen.
– Jos tavoitteet ovat saavuttamattomia, niillä ei myöskään saavuteta mitään, Rehn sanoi.
