Topinpuiston antureilla varustetuista betonikasoista tutkitaan hiilensidontaominaisuuksia
Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa tutkitaan betonin kykyä sitoa ilmasta hiilidioksidia. Pilottitutkimuksen tavoitteena on tuottaa arvokasta tietoa, jonka avulla kierrätysbetonimurskeen hiilensidontaominaisuuksia voidaan optimoida ja hyödyntää entistä paremmin. Betonin hiiltä ilmakehästä sitova ominaisuus, eli karbonatisoituminen tasapainottaa betonin valmistuksesta ja betonirakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.
Betonin valmistamisesta ja betonirakentamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä tasapainottaa se, että betoni on myös hiilinielu. Betoninen rakennuskanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin, kun se on kosketuksissa ilmaan. Ilman hiilidioksidi reagoi betonin sisältämän kalsiumhydroksidin kanssa ja sitoutuu näin pysyvästi betoniin. Reaktiota kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Topinpuiston pilottitutkimuksessa tutkitaan rakennuksista puretun betonimurskeen karbonatisoitumisprosessia.
– Jonkin verran laskennallista tutkimusta globaalilla tasolla löytyy, mutta kierrätysnäkökulmasta betonin karbonatisoitumista on tutkittu hyvin vähän, kertoo betoniteollisuuden maanlaajuisen ilmastohankekokainaisuuteen kuuluvan Co2ncrete Solution -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen tiedotteessa.
Topinpuiston kiertotalouskeskus on otollinen paikka pilottitutkimukselle, sillä alueelta on löytynyt tutkimushankkeen sijoituspaikan ja infran lisäksi tutkimusmateriaali. Betonimurskeen toimittaa Topinojan jätekeskuksen naapurissa toimiva yritysjätteen vastaanottaja Ekopartnerit. Lisäksi yhteistyötahojen tavoitteet pilottitutkimukselle kohtaavat.
– Haluamme edistää kiertotalouden tuotteiden tehokasta hyötykäyttöä sekä omia ja Turun kaupungin ilmastotavoitteita uusilla vähähiilisillä tai hiiltä sitovilla ratkaisuilla. LSJH ja koko Topinpuiston verkosto haluaa jatkossakin olla hyvä pilotointialusta uusille kiertotalouden ratkaisuille, kertoo projektisuunnittelija Lassi Leinonen LSJH:lta.
Topinojan kentälle on tuotu 160 tonnia betonimurskaa neljään kasaan. Kasojen sisällä on antureita, jotka mittaavat vallitsevia olosuhteita murskekasan sisällä. Betoninäytteistä mitataan vuoden mittausjakson jälkeen karbonatisoitumisen syvyys ja sitoutuneen hiilen määrä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan mallintaa isompien murskemassojen käyttäytymistä, jolloin voidaan suorittaa laskelmia betonimurskeen hiilensidontaominaisuuksien tehosta ja hyödyistä eri käyttökohteissa.
– Joskus tulee se hetki vastaan, että betonirakennus on pakko purkaa. Silloin se saatetaan tähän murskemuotoon, joka on mainio ja paljon käytetty kierrätysmateriaali maanrakentamisessa. Kuten betonirakennukset, kierrätysbetonimurske sitoo itsestään hiiltä joka tapauksessa. Lisäksi murskeessa on ehjään betonirakennukseen verrattuna runsaasti enemmän karbonatisoitumatonta pinta-alaa. Nyt otetaan selvää, voiko karbonatisoitumista jouduttaa, tehostaa ja optimoida. Näin saataisiin betonisesta hiilinielusta maksimaaliset tehot irti. Samalla kompensoitaisiin betonirakentamisesta ja betonin valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, Kekkonen kuvailee.
Koekasat antureineen ovat paikoillaan Topinpuistossa noin vuoden.
Tutkimuksen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Betoniteollisuus ry yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Ekopartnereiden kanssa. Topinpuiston pilottitutkimus on osa Euroopan Unionin Life-ohjelman tukemaa, maanlaajuista CANEMURE-ilmastohanketta.
