Kolumni

Turun soluasunnot täytetään vaihtareilla, vaikka yhteisasumisesta voisi olla hyötyä kaikille opiskelijoille

Hieman ennen joulua aloin saada kovia flunssan oireita. Edellisellä viikolla olin käynyt yökerhossa kuin pääministeri ikään, yhtä maltillisin tanssiaskelin.

Olin siis vakuuttunut, että vihdoin sairastuin koronaan. Asun Ylioppilaskylässä opiskelija-asunnossa. Asuntoon kuuluu esimerkiksi jääkaappi, mutta ei omaa keittiötä. Sen jaan yhdeksän muun saman kerroksen asukkaan kanssa.

Aloin pohtia, miten suhtautuisin keittiössä käymiseen, sillä testiin pääsisin vasta parin päivän päästä. Tartuttaisinko kaikkiin kerroksessa asuviin koronan?

Ensimmäisenä päivänä wolttasin ja pysyttelin huoneessani. Toisena luovutin ja kävin keittiössä käsien pesun ja maskin kera. Testituloksen tultua selvisi, että kyseessä on vain ankara flunssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yskäni kuului jokaiseen asuntoon. Tämän sain huomata, kun eräs ulkomaalainen naapuri piti maskia kasvoillaan.

Se oli epätavallista. Kuka omassa keittiössään pitäisi kasvosuojainta? Selvisi, että hän on kuullut kovaa yskää ja pelkää koronaa.

Kerroin, että juuri minä yskin, mutta ilman koronaa. Näytin jopa saamani tekstiviestin negatiivisesta tuloksesta, vaikka aluksi naapuri sanoi, että se ei ole tarpeen. Lopulta hän tavasi tekstarin hyvin tarkkaan: ”it says negative”, ulkomaalainen naapurini huokaisi helpottuneena.

Suurin osa solunaapureistani onkin puheliaita kansainvälisiä opiskelijoita tai vaihto-opiskelijoita. Heillä ei joko ole kontakteja tai rahaa yksiön saamiseksi.

Suomalaiset opiskelijat sen sijaan ovat jo vuosien ajan hakeutuneet asumaan yksin. Yksi syy on vuonna 2017 tapahtunut opiskelijoiden asumistuen muutos. Yksin asuva opiskelija saa nykyään enemmän asumistukea kuin aiemmin opintotuen asumislisää.

Kymmenen hengen yhteiskeittiö ei houkuttane pandemia-aikoina, vaikka yhteisasuminen lienee ekologisempaa kuin yksiössä asuminen, ja joskus on mahdollista vaihtaa sananen naapurin kanssa.

Yhteisasuminen onkin mahdollisuus kamppailla yksinäisyyttä vastaan korona-aikana. Soluasumisen renessanssi voisi siten olla osa ratkaisua opiskelijoiden kasvaviin mielenterveysongelmin.

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?