Saaristomeri

Äspskärin perinnemaisemia ennallistetaan – alueella viihtyvät uhanalaiset noidanlukko, tähmämaitikka ja värimaratti 

Riitta Salmi
Tänä kesänä 2021 talkooleirejä on järjestetty myös Kustavissa, Kolarissa ja Hangossa. WWF:n ja Metsähallituksen talkooleirikesä on Äspskärin myötä ohi tältä vuodelta. Arkistokuva saaristosta.
Tänä kesänä 2021 talkooleirejä on järjestetty myös Kustavissa, Kolarissa ja Hangossa. WWF:n ja Metsähallituksen talkooleirikesä on Äspskärin myötä ohi tältä vuodelta. Arkistokuva saaristosta.

Saaristomeren itäosissa sijaitsevan Äspskärin laidunsaaren perinnemaisemia kunnostetaan viikon pituisella talkooleirillä. Äspskärin saari kuuluu Kemiönsaareen.

Talkoilla raivataan puustoa saaren pohjoispuolelta, jolloin perinnemaiseman kasvit ja hyönteiset saavat valoisammat olosuhteet.

Lisäksi kedolta raivataan katajia ja nuorta puustoa parinkymmenen vapaaehtoisen voimin, WWF:n tiedotteessa kerrotaan.

– Äspskärin kaltaisten ympäristöjen ja niissä elävien uhanalaisten lajien tulevaisuuden turvaamiseksi pitää hoidon piiriin saada yhä useampia kohteita. Lisäksi hoidon piirissä olevien kohteiden pinta-alaa pitää lisätä, WWF:n ohjelmajohtaja ja leirin vetäjä Petteri Tolvanen sanoo.

Talkooleirin tavoitteena on ennallistaa Äspskärillä lisää umpeenkasvun uhkaamaa perinneympäristöä uhanalaisille lajeille sopivaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sen jälkeen maiseman hoidosta vastaavat lampaat laidunnuksellaan, hän kertoo.

Metsähallituksen suunnittelija Esko Tainion mukaan Äspskärin saarta on laidunnettu satoja vuosia, ja siksi saarella on säilynyt lukuisia uhanalaisia lajeja, kuten erilaisia noidanlukkoja, tähkämaitikka ja värimaratti.

– Äspskärin kaltaisella lajistoltaan arvokkaalla saarella kannattaa lisätä uhanalaisille ja harvinaisille lajeille soveliaiden niittyjen ja hakamaiden määrää entisestään ja ylläpitää aiemmin kunnostettujen niittyjen ja hakamaiden avoimuutta.

Hoitotoimet hidastavat osaltaan meneillään olevaa luontokatoa. Lajit voivat levittäytyä myös muille kunnostettaville perinneluontotyypeille. Tiedotteen mukaan Hoito tukee saariston elinvoimaisuutta muun muassa säilyttämällä perinteisiä saaristolaismaisemia matkailijoiden iloksi ja tarjoamalla toimeentulonlähteen laidunnuksen kautta.

– Haluamme kiittää kaikkia kesän talkooleireillä luonnon hyväksi huhkineita vapaaehtoisia ja tietysti yksityisten luonnonsuojelualueiden omistajia hoitokohteen tarjoamisesta. Vapaaehtoisten työ on ollut korvaamaton apu perinnemaisemien ja niiden uhanalaisten lajiston suojelun edistämiselle, Tainio korostaa.

Leiri on WWF:n järjestämä ja osa Metsähallituksen vetämää Rannikko-LIFE-hanketta. Saari on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka eteläpuoliskon WWF talkoili kuntoon jo 1980-luvulla. Hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.