Kolumni

Ääni puistojen puolesta

Linnut livertävät Vartiovuorenpuiston vehreissä puissa, eikä haittaa vaikkei kaupunkilaiskorvani erota peippoa tiaisesta. Hymy nousee huulille ja hartiat pehmenevät. Siitä lähtien, kun perheemme viime kesänä muutti Turun ydinkeskustaan, ovat kaupungin puistot tulleet itselleni entistä rakkaammiksi virkistyspaikoiksi.

Tuomaanpuiston tammet vievät luonnon keskelle vilkkaan Helsinginkadun läheisyydessäkin, tai oikeastaan ne vievät ihmisen omaan elementtiinsä. Ihminen ei ole erillinen luonnosta, vaan osa sitä. Kun hengittää mullan tuoksua sateen jälkeen ja kuulee kaupunkimelun seasta puiden latvojen huminan iltatuulessa, on saapunut perille.

Luonnon terveyshyödyt on todettu sekä ulkomaisissa että kotimaisissa tutkimuksissa. Luontoympäristössä mieliala kohenee ja ihminen palautuu stressistä paremmin kuin tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Hyötyjä saadaan jo vartin oleilulla puistossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäiset Suomen kaupunkipuut istutettiin Turussa, jonka puistoissa ja katujenvarsilla kasvaa nykyään noin 35 000 puuta. Täällä on myös Suomen vanhin kaupunkipuisto, Kupittaanpuisto, jonka virallinen perustaminen sijoittuu 1800-luvun alkuun, mutta jonka historia ulottuu 1100-luvulle asti.

Kun kesäaamuna kävelen puistojen helminauhaa pitkin Vartiovuorenpuistosta Samppalinnanpuistoon ja sieltä Urheilupuistoon, voin pysähtyä nuuhkimaan kukkivia pensaita ja ihailemaan jalopuita. Kävelyilläni kohtaan myös lasinsirpaleita ja roskakasoja. Ohitan lehmusvanhuksia kasvavan uneliaan paratiisin, jonne on kaavailtu uusia asuintaloja.

Vain ihminen, joka on unohtanut oman luontonsa, pystyy tuhoamaan luontoa.

Viikonlopun kunnallisvaaleissa edellytän ehdokkaaltani järjen ja sydämenääntä paitsi koulutusasioissa, myös kaavoituksessa. Puistot ovat turkulaisten ylpeyden aihe. Niiden tuhoaminen tarkoittaa välillisesti myös kaupunkilaisten terveyden heikentämistä.

Se joka arvostaa puistoja, varmistaa, että ne voivat hyvin. Se joka rakentaa hyvinvointia, ei rakenna puistoihin.

Kirjoittaja on toimittaja ja jooganopettaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.