Äänestäjillä on vapaus pysyä myös nukkuvien puolueessa, mutta kun persujen johtaja kertoi alhaisen äänestysprosentin olevan ongelma demokratialle, niin sitä toimitrajat nyt toistavat väsymättä joka ohjelmassa. Olivatko heidän mielestään sitten demokraattisimmat vaalit aikoinaan Neuvostoliitossa, kun äänestysprosentti oli ainakin lähellä sataa ja tuloksen julkistuskin onnistuttiin useimmiten tekemään vasta säällisen ajan kuluttua äänestyksen jälkeen.
Nyt käytyjen aluevaalien äänestys innokkuuden vähäisyydestä käydään kiivastakin keskustelua, voisiko yksi tilanteen selittävä tekijä olla meidän vaalitapa? Suhteellisella vaalitavalla käytävissä vaaleissa ei toteudu äänestäjien tahto saada omaa ehdokasta ajamaan asiaa, vaan puolueiden ehdokkaat pääsevät läpi. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon pääsi läpi 13 ehdokasta jotka saivat vähemmän ääniä kuin 79 eniten ääniä saaneet. Siis he edustivat puolueita joissa oli muutama "kärki" ehdokas jotka saivat paljon ääniä ja näin vetivät perässään mukaan henkilöitä jotka saivat vähemmän ääniä kuin suoralla kansan tahdolla olisi kuulunut. Tähän ei varmasti yksikään eduskunta puolue uskalla tehdä muutosta, koska voisi puolue valta murentua. Mikäli oikeasti halutaan saada kansa innostumaan vaaleista olisi syytä pohtia äänten lasku tapaa. Esimerkkinä, nyt pääsi läpi henkilö johon luotti vain 422 äänestäjää, mutta henkilö johon luotti 704 äänestäjää ei pääsyt läpi, Minun ymmärryksen mukaan tämä ei ole enemmistön tahto vaan puolue poliittinen eli suhteellisen vaalitavan mahdollistava tapa.
