Peltojen kipsikäsittelyä laajennetaan Suomen rannikolla. Nykyisen Saaristomeren valuma-alueen lisäksi kipsikäsittelyä kohdennetaan Perämeren, Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille.
Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia, ympäristöministeriö tiedottaa.
Kipsikäsittelyn laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja sen rahoitus tulee EU:n elpymispaketista.
Ympäristöministeriön mukaan kipsikäsittely vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltojen hiilivarannon säilymistä. Tutkimustulosten mukana kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen mereen.
Kipsi on myös kiertotaloustuote, sillä Suomessa pelloille levitettävä maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset.
Kipsituen viljelijöille myöntää Varsinais-Suomen ely-keskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna viljelijän hakemuksesta. Alueelliset Ely-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelijöille tietoa kevään 2022 kipsihausta.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.
Kipsikäsittelyyn soveltuvat pellot on kartoitettu ja käynnissä olevan vesiensuojeluohjelman puitteissa tavoite on käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoja Saaristomeren valuma-alueella vuosien 2019–2023 aikana.
Ensi vuoden hallituksen talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa.
