Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt veivät Varsinais-Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle 459 henkilöä
Varsinais-Suomen kuntien palveluksesta jäi 459 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020 . Kevan tuoreen työkyvyttömyyseläketilaston mukaan suurin määrä henkilöitä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maanrakennustyöstä, siivous- ja keittiötyöstä sekä terveysalalta. Näillä aloilla yleisin sairausperuste oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yhteensä Varsinais-Suomen kunnista on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle viiden viimeisen vuoden aikana 2200 henkilöä, näyttää julkisen sektorin eläkeyhtiö Kevan työkyvyttömyyseläketilasto.
Kevan tietojen perusteella vuonna 2020 Suomessa julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet olivat mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tilastojen perusteella mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on Suomessa taittunut. Vuonna 2020 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi julkisella alalla 1 706 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin 100 henkilöä enemmän.
Koko Suomen laajuudelta tarkasteltuna Kevan tilastoissa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus jatkaa edelleen laskuaan. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi 1 911 henkilöä, kun edellisinä vuosina määrä oli yli kahden tuhannen.
Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus korostuu nuorilla ikäryhmillä, koska muita sairauksia ei yleensä vielä ole. Kevan tilastoissa mielenterveyshäiriöiden yleisimmät yksittäiset sairausperustediagnoosit ovat masennus ja toistuva masennus. Viime vuonna julkisella alalla hieman alle 1 200 henkilöä siirtyi masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle.
Masennusdiagnoosit ovat edellisinä vuosina kasvaneet jatkuvasti, mutta kasvu näyttäisi Kevan mukaan pysähtyneen ja kääntyneen jopa pieneen laskuun. Eniten laskua on ollut nuorimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat enimmäkseen määräaikaisia.
Kevan tuore työkyvyttömyyseläketilasto kertoo eläkemäärien suhteellisen nousun olevan suurinta maatalouslomittajilla, siivoojilla, perhepäivähoitajilla ja sihteereillä.
Selvää nousua näkyy myös sosiaalialan hoitajilla ja kirjastotyöntekijöillä sekä niissä ammattiryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut aiemmin vähän, kuten osastonhoitajilla, yleis- ja erikoislääkäreillä, sairaankuljetuksen ensihoitajilla, laskentatoimen erityisasiantuntijoilla, vartijoilla ja psykologeilla.
Fakta
Vanhuuseläkeiän alarajan nousulla oli vaikutusta yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen
Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi julkisella alalla 5 466 henkilöä. Kuntien työntekijöitä tästä oli 4 708 henkilöä, kirkon 128, valtion 588 ja muiden 42 henkilöä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli edelleen noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi eläkeuudistuksen myötä vuosina 2017 - 2019. Eläkkeelle jäädään hieman vanhempana. Keskimääräinen siirtymisikä oli 61,3 vuotta vuonna 2020.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on tapahtunut myös laskua vuosina 2018 - 2020. Keskimäärin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 59,6-vuotiaana.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vähentyi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita.
Julkisella alalla oli vuoden 2020 lopussa noin 650 000 julkisen alan työeläkevakuutettua. Heistä noin 506 000 henkilöä oli kuntien palveluksessa, 122 000 valtion, 14 000 kirkon sekä 8 000 muiden julkisten eläkelakien perusteella vakuutettujen työnantajien palveluksessa.
Lähde: Keva, Julkisten alojen työkyvyttömyyseläkkeet 2016 - 2020