Luonnonvarakeskus (Luke) ei pannoita susia tulevana talvena, vaan kehittää suden kannanarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä jatkossa yhä vahvemmin dna-näytteistä saataviin tietoihin, petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin susihavaintoihin sekä suden biologiaan pohjautuvaan tutkimustietoon.
– Susien pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä. Pannoituksiin liittyvä lupahallinto on hyvin kuormittavaa, eikä siinä ole vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan. Tämän lisäksi pannoituksia tekevien työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden takaamiseen ei ole vielä riittävän toimivia ratkaisuja, kertovat Luken tutkimuspäällikkö Katja Holmala ja ryhmäpäällikkö Otso Huitu tiedotteessa.
Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala. Metsästäjien mukaan käytössä olevista menetelmistä pantaseuranta on tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä.
Luken mukaan pannoitukset ovat kattaneet vain noin 25 prosenttia Suomen susireviireistä. Pannoituksia on tehty pääasiassa valtion mailla Itä-Suomessa ja Kainuussa.
Metsästäjäliitto onkin tyrmistynyt Luken tuoreesta päätöksestä. Luonnonvarakeskuksen susipannoituksista on laadittu kansalaisaloite, joka vaatii pannoitusten aloittamista uudelleen kevättalvella 2021. Lisäksi pantojen laitteistoa ja ohjelmistoa tulisi kehittää siten, että paikannustarkkuus ja paikkatiedon ajantasaisuus palvelee tutkimustarpeiden lisäksi mahdollisimman hyvin myös metsästyskoirien ja tuotantoeläinten suojaamista.
Metsästäjäliitto toteaa yllättyneenä, että kansalaisaloitteen yli 61 000 henkilön allekirjoituksesta huolimatta Luonnonvarakeskus aikoo luopua pannoituksesta jatkossa tutkimukselle vähämerkityksellisenä tiedon tuottamismallina.
Luke on pannoittanut susia viimeksi kevättalvella 2019. Luken mukaan näistä pannoista viisi lähettää edelleen tietoa suden liikkeistä. Susien pannoituksista luovuttiin Luken työntekijöiden työturvallisuuteen liittyvien kysymysten, pannoitusten raskaan lupabyrokratian ja pantapalvelun sijaintitietojen laajojen teknisten toimintahäiriöidne vuoksi.
Luke kertoo laajentavansa tulevana talvena dna-näytekeräystä kaikille susien lauma- ja parireviireille. Ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoitusten poisjääminen ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta, sillä kehittynyt dna-analytiikka korvaa pannoituksista saatavaa tietoa.
– Dna-seurannan avulla saadaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan tietoa reviirien rajoista. Dna voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä elää ja onko reviirillä vanhempien lisäksi uudet jälkeläiset, Luken tiedotteessa selvitetään.
Pantaseurantaa on vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsi- ja Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille.
Tutkimuksen ja kannanseurannan lisäksi havaintotietoja käyttävät poliisi ja Suomen riistakeskus. Esimerkiksi poikkeuslupapäätöksissä käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja pihakäyntejä tekevistä susista.
Luke kehittää yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi-palvelua. Palvelussa näkyy jo nyt valmisteilla oleva monilajinen karttapalvelu, jossa on myös mahdollisuus tarkastella suurpetojen tuoreita havaintotietoja eri aikajaksoilla. Kehitteillä olevan palvelun toivotaan auttavan myös metsästyksen suunnittelussa.
