Kehittymättömien maiden väestönkasvu sivuutetaan oleellisena seikkana.
Afrikassa on ollut ja tulee olemaan nälänhätiä.
Zimbabwessa Mugabe muutti sosialismilla entisen vilja-aitan nälänhätäalueeksi.
Miksei afrikkalainen opettele maanviljelyä, mutta kuitenkin lisää väkilukua hallitsemattomasti yli resurssien?
Siinäpä kysymys.
Loputon ruoka-apu voi olla myös passivoivaa. Ja on sitä.
Vain pakon edessä opitaan.
Pohjoisilla alueilla ihmiskunta on joutunut miettimään tulevaisuutta; miten selvitä talven yli.
Muistan hyvin: sain kesäsiirtolassa "lempinimen" biafralainen koska olin laiha.
Siitä on yli 50 vuotta aikaa.
Ei sitä väestönkasvua sivuuteta, sehän se tässä on pointtina! Miksei afrikkalainen opettele maanviljelyä? Sano sinä valkoihoinen bwana.
Oletko käynyt Zimbabwessa?
Saharan alapuolisen (Sub-Saharan) väestöräjähdys tulee aiheuttamaan suuren nälänhädän lisäksi valtavan ympäristökatastrofin.
Alueen väkimäärä kasvaa Ranskan väkimäärällä kahdessa vuodessa, 80 vuoden kuluessa siellä asuu 4 miljardia ihmistä, kolmasosa maapallon ihmisistä.
Tästä ongelmasta pitää vähitellen kyetä keskustelemaan, myös Suomessa. Kaikki muut ilmasto-ongelmat on näpertelyä. Tämä aiheuttaa pakolaisaallon ja suuret sodat.
Vartti: no keskustellaan sitten: mitä suomalaiset tai eurooppalaiset voivat asialle tehdä?
No minkä takia suomalaisten pitäisi asialle jotain tehdä? Miten entiset siirtomaaisännät? Amerikkalaiset orjuuttajat? Suomi taitaa olla viimeisimpiä maita, joilla on syytä rientää apuun. Vai ollaanko taas esimerkkinä ja halataan koko maailmaa.
Kyllä Suomella on oma vastuunsa globaaleista ongelmista, vaikka omia siirtomaita ei ehditty hankkia. Etnonationalistit eli kansalliskonservatistit laittavat tietysti tässä kohtaa päänsä kahvipensaaseen.
Jajnis_H: "Miksei afrikkalainen opettele maanviljelyä..."
Harvapa kykenee luonnehtimaan 1,2 miljardia ihmistä yhdellä sanalla, afrikkalainen.
Juu, miksei suomalainen opettele poraamaan öljyä...? Tai miksei suomalainen opettele viljelemään kahvia?
Jos Afrikkaan jotain tarvitaan niin koulutusta. Ja lisää koulutusta. Samaa toki pitäisi järjestää lisää Suomeenkin.
Siivonen.
Voinko puhua Zimbabwesta vain sitten kun olen käynyt siellä vai mikä oli pointti?
T.S.
Millä tavoin haluat luonnehtia Afrikkassa asuvia nimeltä liittyen tähän asiaan vai oliko se oleellisin mitä sait irti?
Pyöräilijä
Miksi suomalaisen pitäisi opetella poraamaan öljyä kun pysyy ruuissa muutenkin?
Miten öljynporaaminen tähän liittyy?
Tai kahvin viljely?
Luulisi, että tehomaatalouden oppiminen kiinnostaisi, jos ruuasta on pulaa ja syöjiä tulee koko ajan lisää. Mutta mitä vielä!
Se on varmaa, että suomalainen pystyy luomaan olosuhteet sille mitä hän haluaa tehdä eikä tässä tarvitse tukeutua vain Artturi Ilmari Virtasen nerouteen.
Tarvitaan älyä, suunnitelmallisuutta, kykyä ottaa huomioon seuraukset ja vielä kerran älyä.
Kirjoitin näin: "Harvapa kykenee luonnehtimaan 1,2 miljardia ihmistä yhdellä sanalla, afrikkalainen.",
ja Jannis vastasi: "Millä tavoin haluat luonnehtia Afrikkassa asuvia nimeltä liittyen tähän asiaan vai oliko se oleellisin mitä sait irti?"
Minä voin kyllä luonnehtia yhtä yksittäistä Afrikassa asuvaa ihmistä afrikkalaiseksi. Mutta sinä Jannis kirjoitit: "Miksei afrikkalainen opettele maanviljelyä..."
Kyllä sinä tuossa kiistatta niputat yli miljardi ihmistä yhteen nippuun, täysin perusteettomasti.
Mutta Jannis, oletko kuullut termistä rahakasvi. Pari päivää sitten radiossa käytiin läpi Kuuban historiaa. Jo Espanjan vallan aikaan siellä viljeltiin sokeriruokoa, se toi rahaa. Sama jatkui Batistan kaudella. Eli kasvatetaan jotain mikä tuo rahaa, samalla väestön ruuan tarve kärsii.
Tämä on edelleen tyypillinen neokolonialismin ongelma, oma väestö näkee nälkää kun ulkomaiset maanomistajat määräävät mitä kasvatetaan.
Mankalan kysymys: mitä suomalaiset tai eurooppalaiset voivat asialle tehdä?
Suomessa on kehitetty erinomainen väline syntyvyyden säännöstelyyn, hormonikierukka. Jo muutamia vuosia olen kirjoittanut, että on YK:n asia saada hormonikierukat jakeluun sinne, missä niitä tarvitaan. YK:lla on siihen jo nyt henkilöstöä. Suomi voi lisäksi vaikuttaa asiaan niin, että rahoittaa osan kierukoiden hankinnasta, esimerkiksi kehitysapurahoista.
