Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS
Opettajat

Opettaja Virika Varvikko luottaa luovuuteen ja rutiineihin – monikulttuurisessa luokassa yhteisen kielen löytäminen on haaste

JANE ILTANEN
– Arviointikeskusteluja emme korona-aikana järjestetä, se veisi niin paljon resursseja. Minulla on joka tapauksessa palavereja tehostetun tuen oppilaiden vanhempien kanssa, luokanopettaja Virika Varvikko kertoo. Hänen ekaluokkansa oppilaista lähes puolet kuuluu tähän joukkoon.
– Arviointikeskusteluja emme korona-aikana järjestetä, se veisi niin paljon resursseja. Minulla on joka tapauksessa palavereja tehostetun tuen oppilaiden vanhempien kanssa, luokanopettaja Virika Varvikko kertoo. Hänen ekaluokkansa oppilaista lähes puolet kuuluu tähän joukkoon.

Susanne Hiltunen

Turun Sanomat

7 kommenttia

– Suurin rakenteellinen haaste on suomen kieli. Miten oppilaat voivat oppia oikeaa kieltä, kun ei heillä ole esimerkkejä sitä opettamassa, luokanopettaja Virika Varvikko miettii.

Varissuon koulun kahde...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Lue juttu ja tutustu myös muuhun digisisältöömme.

Tilaa 1 kk 1,90 €

Tee tilaus verkkosivuillamme. Pääset lukemaan jutun ja tutustumaan myös muuhun digisisältöömme.

Keskustelut (7)
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Suomen viralliset kielet
"monikulttuurisessa luokassa yhteisen kielen löytäminen on haaste"
- ei kai sentään? Käsittääkseni se on jompikumpi Suomen virallisista kielistä eli suomi tai ruotsi.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Suomen viralliset kielet
Kielen löytäminen ei olekaan haaste, vaan yhteisen kielen. Jos fakta on, että toisella osapuolella ei ole hallussaan sitä suomea tai ruotsia, niin ne eivät ole yhteisiä kieliä - ennen kuin se toinenkin osapuoli oppii jompaakumpaa. Opetteluvaiheessakin tarvitaan kommunikointia.

Tietenkin voi ylevän (??) periaatteellisesti todeta, että elleivät osaa kieltä, olkoot ilman. Kyse on kuitenkin lapsista, ja on varmasti toivottavaa, että he oppivat Suomen kieliä eivätkä syrjäydy koko iäkseen. Lapset sitä paitsi oppivat nopeammin ja perusteellisemmin kuin aikuiset. Ylipäätään lapsen jättäminen opetuksen ja sitä myöten yhteiskunnan ulkopuolelle on mielestäni erittäin kyseenalaista ja sitä paitsi epäviisasta. Vähän kuin rankaistaisiin siitä, ettei ihan itsestään osaa suomea tai ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Suomen viralliset kielet
Pointtini oli oikeastaan se, että maahanmuuttajalapsille pitäisi erikseen järjestää mahdollisimman tehokasta suomen kielen opetusta, jotta he pärjäisivät suomenkielisissä luokissa. Jos tuo kielikoulutus tapahtuu muun aineopetuksen yhteydessä tai suuri osa oppitunnista menee siihen, että haetaan yhteistä kieltä, se vaikuttaa suomea osaavien oppilaiden oppimiseen ja koko luokan toimintaan haitallisesti. Ei muuta luokkaa voi rankaista sillä, että luokassa on suomea osaamattomia. Opetussuunnitelma on muutenkin jo tiukka ja siinä oletetaan, että alakoululainen osaa puhua ja ymmärtää jotain Suomen virallista kieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Juntti
Hienoa!
Onpa siinä tärkeä työ. Kaikki luokalla ovat oppineet lukemaan - kuulostaa vähältä, mutta hyvänen aika miten tärkeä asia. Kiitos ja kumarrus.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Moniosaaja
Opettajan suomen kielen taito?
”Jo-ka-päi-vä kat-so Suo-men kie-li-si-ä las-ten-oh-jel-mi-a!”
Eihän tuossa ollut kuin kolme virhettä...
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Opettajan suomen kielen taito?
Pikkuisen samaa katsoin. Hyvällä tahdolla voi arvioida, ettei jo-ka:n ja päi-vä:n välissä ole tavuviivaa ja että "suomen"-sanan eka kirjain voi olla pienikin. Sitä ei kyllä voi kiistää, että suomen ja kielisiä on kirjoitettu erikseen. Ja ne kaksi muutakin kohtaa ovat vähän epäilyttäviä.

Hetken mietin myös sitä, että läksyksi annetaan telkkarin katselua. Se vähemmistö lienee hyvin pieni, jolla ei ole telkkaria tai jotka eivät katso TV:tä periaatteellisista syistä - mutta sellainen vähemmistö lienee kuitenkin olemassa. Miten olisi vähätekstisten kuvakirjojen jakelu läksyiksi?Hieman kosketusta kirjojen maailmaan, jatkuvan ruutuajan sijaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
JPelkonen
Heippa, toimittaja Susanne Hiltunen!
Taululle kirjoitetussa ohjeessa on kolme kielioppivirhettä. En tiedä, kuka tekstin on kirjoittanut, mutta jutun kuvituksen perusteella teksti tietysti yhdistyy suoraan haastateltuun opettajaan, eli Virika Varvikkoon.

Voi olla, että opettaja on itse kirjoittanut tekstin virheineen kaikkineen, mutta sosiaalisessa mediassa häntä joka tapauksessa pidetään nyt opettajana, joka kertoo kielitaidon merkityksestä, mutta tekee itse virheitä - ja ilman kaikkia faktoja ei kannata ruveta arvostelemaan.

Kenen hyvänsä tekstistä ja virheistä onkaan kyse, *toimittajan* olisi pitänyt ymmärtää a) rajata kuva niin, ettei tauluteksti näy tai b) korjata tai pyytää korjaamaan tekstin virheet.

Olen itsekin melkoinen kielinillittäjä, mutta artikkelissa olisin ehdottomasti kiinnittänyt huomiota nyt tikunnokkaan nostettuihin detaljeihin!
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luetuimmat

1

Helsingin junaliikenne päärautatieasemalle loppuu elokuussa: Mitä tapahtuu pendelöijille? Vastaa kyselyyn

2

Halpa diesel houkutteli Koulukadun ABC:lle – euron litrahinta keräsi nopeasti tankkaajia paikalle

3

EU luokitteli 22 uutta lajia vieraiksi – mukana Varsinais-Suomen vesistöihin salaa istutettu aurinkoahven

4

Naantalilaisyrittäjälle ehdotonta vankeutta törkeistä talousrikoksista – satojentuhansien kepulikauppoja tonteilla

5

Paras R-kioskin kauppias löytyy Turusta: "Sannen asenne näkyy kioskin saamissa asiakaspalautteissa"

Lisää

Uusimmat

Elokapinan Veriprikaati otti Turussa kohteekseen Hansakorttelin – ylikulutusta vastustettiin kauppakeskuksissa, Helsingissä 13 kiinniotettua

Maarit Verronen ja Harri István Mäki saivat Kirjailijaliiton 10000 euron tunnustuspalkinnot

Trojansin rutiini riitti paikalliskamppailussa – "Raision joukkue yllätti välillä itsensäkin"

Kepparibisnestä ja paakkelseja – nuori voi järjestää kesätyönsä myös itse, kuten turkulaiset Mikaela, Elsa ja Frans tekivät

Presidentti Niinistö selitti lauantaina Turkin Erdoganille, että Nato-liittolaisina maiden suhde vain vahvistuu

Lisää

Luitko jo nämä?

Mikko Halonen (vas.) ja Petro Aihinen työskentelivät maanantaina Kupittaalle nousevan uuden lähes tuhatpaikkaisen parkkitalon rakennushommissa.
Pysäköinti

Hermoja raastava parkkipula Kupittaalla helpottuu, mutta riittävätkö edes Turun suurimman, uuden parkkitalon tuhat autopaikkaa?

Musiikkitalon pääkonserttisalin lyhty loistaa hillittynä majakkana kaupungissa iltaisin konserttien aikaan.
Turun musiikkitalo

Havainnekuvat herättävät Turussa yleensä röhönaurua – arkkitehdit kertovat, miksi Turun musiikkitalon kohdalla siihen ei ole aihetta

Skål! Töiden jälkeisille saapuneet Anette (vas.) ja Ida toivoivat, että Turussa uskallettaisiin hyödyntää jokirantaa vielä nykyistä enemmän.
Kesäterassit

"Kesän ensimmäinen päivä" toi kaupunkilaiset vasta avautuneelle Kirkkopuiston terassille – "Tästä on tullut meille lyhyessä ajassa jo perinne"

Rahtiraisat ovat Turun seudulla asuvia naiskuljettajia, joilla juttu luistaa keskenään niin töissä kuin vapaa-ajalla. Kuvassa Piia Pirilä (vas.), Julia Kanto, Emma Salo, Emma Mäntynen, Elina Monten ja Johanna Helenius. Hytissä Heleniuksen tytär. Kuvasta puuttuu Marissa Jasmavaara.
Kuljetusala

Seitsemän rekkanaisen porukka tietää, mikä autoilijoiden tapa aiheuttaa usein vaaratilanteita

Tähtijutut

Tällä hetkellä vene on yhden miehen projekti. Jouko Moisala naurahtaa, ettei hän kuitenkaan kieltäytyisi vapaaehtoisten avusta.
Hylyt

Pressun alla odottaa muistomerkki Park Victoryn pelastajien rohkeudelle – yhden miehen sitkeys ei anna merkittävän merihistorian palasen unohtua uudelleen

Kun it-alalla kilpaillaan työntekijöistä, palkkataso alalla jatkaa nousuaan. – Alalla on perinteisesti kilpailtu siitä, kenellä on hienoimmat toimistot sekä kaiken maailman oluthanat ja pallomeret niissä. Nyt, kun töitä tehdään entistä enemmän kotona, ihmiset toivovat työpaikalta erilaisia asioita, sanoo Mavericksin toimitusjohtaja Jouni Jaakkola (keskellä). Kuvassa myös rekrytoija Emmi Rankonen (vas.) ja ohjelmistokehittäjä Niko Lindroos.
Rekryexpo 2022

Palkkaus, vinkkaus ja bussikiertue – Kolme paikallista yritystä kertoo, mitä he ovat keksineet työvoimapulan selättämiseksi

– Ei tämä tilanne voi jatkua näin. Ei kukaan hoitaja halua tehdä töitä tällä rahalla ja näissä työolosuhteissa. Ei kukaan jaksa, toteaa turkulainen lähihoitaja.
TS-kysely

Uhkailua aseella ja huumeruiskuilla, lyönti raskausvatsaan: Turkulainen lähihoitaja kertoo työnsä nurjasta puolesta

Pripjatin huvipuisto on turistien suosima kuvauskohde. Törmäilyautojen liike pysähtyi.
Ympäristöonnettomuudet

Tšernobyl-turismia tutkiva Veera Ojala järkyttyi, kun Venäjä hyökkäsi ydinvoimalan alueelle – Kokeile, mitä sinä tiedät paikan hirvittävästä turmasta

Kaiken keskellä Mato-Ville. Legendaarinen turkulaissoittaja ei ollut syrjässä istuvaa tyyppiä. Kuva on otettu Yliopistonkadulla kesällä 1989.
Henkilö

Muistatko Mato-Villen? Turkulaisnainen löysi kasetin, jolta paljastui legendaarisen katusoittajan kolkko varoitus Venäjästä

Taidekonservaattorit Emilia Kallinen (vas.) ja Liisa Helle-Wlodarczyk repäisevät 38. palan seinästä.
Puheenaihe

Näin Turun sataman jättimäinen seinämaalaus repäistiin sijoiltaan pala palalta – lemuavalla eläinliimalla on prosessissa tärkeä rooli

Hansa-kortteli perjantai-iltana 13.20.1995.
Turkulaisuus

"Viinaa kiskottiin Hesen vessassa viikonloppuisin" – Näin entiset hansalapset muistelevat nuoruuttaan

Nuorten rikollisuus tasaantui, mutta väkivalta loistaa poikkeuksena ­– "Eniten tekevässä ryhmässä määrät ovat jopa kaksinkertaistuneet"

Vammaiset

Sam on nuori eläkeläinen, jolla on 10 pitkäaikaissairautta ja flamingonpinkki pyörätuoli

Turun Sanomien verkkokyselyssä viiltävän tarkan hajuanalyysinsa jätti reilu 240 turkulaista.
Hajut

Turkulaiset intoutuivat kuvailemaan kotikaupunkinsa hajuja ihastuttavalla tarkkuudella – näin Turun hajusoppa asettuu kartalle

Turun löyhkä ärsyttää, mutta onko sitä turvallista hengittää?

Asuntokauppa

Myynnissä Turun erikoisin talo: kahdeksan vessaa, yli miljoonan euron pyyntihinta ja naapurina kolerahautausmaa

Vic ja Emmy toukokuussa 2008, puolitoista vuotta tapaamisensa jälkeen.
Rakkaus

Kun Emmy tapasi kodittoman Vicin, mies kantoi mukanaan koko omaisuuttaan – makuupussia ja kaljaa. Kohtaamisesta syntyi rakkaustarina

18-vuotias August Hermansson Messukylästä. Hän oli yksi niistä suomalaisista, jotka ruotsalaiset kuvasivat kallonmittausten yhteydessä vuonna 1873. Museovirasto on ostanut Ruotsista 59 alkuperäistä negatiivia kuvatuista.
Tieteen historia

August 18 vuotta, nenän pituus 5,6 senttiä – ruotsalaiset "heimotutkijat" mittasivat kalloja sekä eläviltä että kuolleilta suomalaisilta

Adolf Hitler vauvana. Hänen isänsä, tullivirkailija Alois Hitler oli yli 50-vuotias pojan syntyessä. Koirien koulutusta harrastanut isä koulutti lapsiaan samalla tyylillä.
Natsit

Natsijohtaja Adolf Hitler tahtoi salata lapsuutensa tapahtumat – isä-Hitlerin yllättäen löytyneet kirjeet paljastavat tiukan perhekurin

Turun linnassa ei ole maanalaisia tiloja kovin paljon, koska linna rakennettiin aikanaan kallioluodolle. Maatason alapuolelta löytyy linnasta kuitenkin kaivohuoneita, kuiluvankila, herrainkellari ja huoltotunneli.
Maanalainen Turku

Turun linna paljastaa maanalaiset salansa – kierrosoppaamme yllättyi itsekin yhdestä tunnelista

Vuonna 1886 valmistunut Rouvasväen rukoushuone sijaitsi osoitteessa eskelinkatu 6.
Kaupunkikuva

Kelan kulmaus näytti tältä, kun siinä oli Rouvasväen rukoushuone – katso vaihtokuvat ja vertaa Turun nykyilmettä entiseen

Ydinkeskustan alla kulkeva tunneliverkosto johtaa Turun herrakerhon pääkallopaikalle ja Sampo-yhtiön allasosastolle. Käytävä jatkuu silmänkantamattomiin.
Maanalainen Turku

Ydinkeskustan alla kulkee legendojen värittämä hupitunneli – käytäväverkosto johtaa herrakerhon pääkallopaikalle

Näyttelyt

Örön linnakesaaressa on haamusänky öisille kulkijoille – erikoinen näyttely on turkulaisen erityistaiteen hätähuuto

Kun kansainvälinen tutkivien journalistien yhteenliittymä julkisti vuonna 2017 massiivisen veronkiertoon liittyvän asiakirjavuodon, tämä asunto Kaarinan Piispanristillä löytyi dokumenteista. Se on merkitty Maltalle rekisteröidyn Siru Mobile Ltd:n kotipaikaksi. Osoitteessa toimii Forenomin huoneistohotelli.
Rikosepäilyt

Piispanristiltä paratiisiin – TS jäljitti globaalin yritysverkoston, johon liittyy petosepäily ja muhkeat koronatuet

Turun seudun puhdistamon turvallisuuspäällikkö Jani Hannula (vas.) ja prosessivastaava Tero Säteri kertovat, että Aurajoen tunnelissa käydään sisällä noin kerran kuussa. Muutoin valvonta on automatisoitu.
Maanalainen Turku

Turusta Åboon pääsee myös Aurajoen ali – lähes 300-metrisestä tunnelista on huolehdittava vielä sadan vuoden ajan

Pasi Rantala halusi valita itse kuolemansa hetken. Hän hakeutui sveitsiläisen Dignitas-klinikan asiakkaaksi.
Kuolema

Pasi Rantala antoi kolme vuotta sitten haastattelun tähän juttuun, jota hän ei ole enää lukemassa: "Muiden armoille en halua"

Videot

Madis Morna ja Herbert tekivät kuvaushetkellä palauttavaa harjoittelua kotikentällään Liedossa. Ensi viikonloppuna ratsukko on tositoimissa gp-radalla Hyvinkäällä.
Ratsastus

Herbert-ratsu toimii Madis Mornan säännöillä – lietolaisratsukko lähtee hallitsevana mestarina esteratsastuksen gp-sarjaan

Niina Repo (vas.) ja Tuomo Karhu (oik.) keskustelivat lasten- ja nuortenkirjallisuudesta TS Kirja -klubilla torstaina kirjailijoiden Timo Parvelan ja Anne-Maija Aallon kanssa.
TS Kirja -klubi

Timo Parvela sai kutsun Peruun puhumaan Ella ja kaverit -kirjasarjasta: Katso, miksi häneltä kysyttiin matkalla vain suomalaisesta koulusta

Yksityisyrittäjänä toimiva turkulainen Kimmo Kallioniemi hyödyntää purjehduskauden aikana venettään mahdollisimman paljon. Hän purjehtii aamuisin eri satamiin Turun saaristossa ja tekee siellä täyden etätyöpäivän.
Etätyö

Kimmo Kallioniemi tekee etätöitä purjeveneessä: "Aikaisemmin työpäivänä someen laitettu venekuva olisi ollut mahdottomuus"

Retkeily

Tunnetko nämä Luonto Plussassa esitellyt paikalliset retkikohteet? Katsasta kymmenen normaalikuntoiselle sopivaa reittiä piipahduksista pidempiin patikoihin

– Täytyy pitää evästaukoja usein, äiti Katri Virkkala pohtii harjoitellessaan tyttärensä Vilman kanssa kantorinkan käyttöä. Retkelle voidaan suunnata, kun myyjä Antti Kata ensin saa kiristettyä rinkan hihnat käyttäjille sopiviksi.
Retkeily

Lapsi selkään ja menoksi: Kantorinkka selässä vaellus taittuu helposti, mutta malleja on tarjolla niukasti

Kuntoilu

Ulkokuntosaleista saa lihastreeniä lenkin lomaan – Turun seudulla on jo kymmeniä ilmaisia ulkotreenipaikkoja, katso lista kuntoportaista ja -saleista

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit

Kuvassa ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle projektipalvelun Heli Nygård, Juhamatti Sorsa ja Antti Hakala.
Hexaplan Oy

Sähköpöytä on toimistotyöläisen paras ystävä - Hexaplanin projektimyyjä kertoo miksi

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi