Tiensivullisia uhreja – "Meininki on karu, ja on surullista, että siihen voi turtua"
Istuin vuonna 1998 Niinisalon varuskunnan sotilaskodissa korvat poikkeuksellisen höröllä. Ilmielävä radiolegenda Pertti Salovaara kertoi meille varusmiehille, miltä oli tuntunut joutua kolariin hirvieläimen kanssa. ”Varo! Pam!”
Valistustuokion sanoma ilmeisesti upposi, sillä se nousee silloin tällöin jostain alitajunnan syövereistä tieosuuksilla, joilla tiedän liikkuvan hirviä tai kauriseläimiä. Tällaisia paikkoja on paljon ja yhä enemmän myös urbaaneissa ympäristöissä. Tositarina muistuttaa liikenteen realiteeteista vaikkapa siinä vaiheessa, kun on huomannut turtuneensa tietä 41 reunustaviin varoitusmerkkeihin.
Miesmuisti on tunnetusti lyhyt, mutta vuosi 2021 jäi mieleeni ainakin poikkeuksellisen vastenmielisistä ja runsaslukuisista eläinkohtaamisista liikenteessä. Ja läheltä piti -tilanteita riitti.
Esimerkiksi alkusyksyllä todistimme perheen kanssa, miten sivutieltä juoksi kauris suoraan edellämme ajavan auton eteen. Henki pois välittömästi. Tämä tapahtui Raisiontiellä ruuhka-aikaan. Ei auttanut kuin pysähtyä ja raahata eläin tien sivuun. Myöhemmin syksyllä Loimaan maisemissa yritin väistää keskellä pimeää tietä makaavaa eläintä, mutta en täysin ehtinyt ja renkaissa kopisi. Jälleen kerran edellä ajaneella oli käynyt huonompi tuuri. Aurassa edellä ajanut kolhaisi eteen sattunutta kaurista sen verran, että eläin kaatui ja nilkutti sen jälkeen puiden suojaan. Raisiossa Nesteentiellä lojui niin räjähtäneitä kauriiden ruhoja, että tuntuu kuin eläisi jonkinlaisessa splatter-elokuvassa. Rusakoita, kettuja, lintuja…
Joudumme elämään tieliikenteessä pitkän ja barbaarimaisen etsikkoajan keskellä. Meininki on karu, ja on surullista, että siihen voi turtua. Jossain vaiheessa ei ehkä enää edes irvistele. Kuolleet eläimet ovat osa joka päiväisiä liikennekokemuksia eli matkoja töihin, harrastuksiin ja sukulaisiin.
Jos kärsimys on jonkinlainen liikenteen kiinteä seuraus, pitäisi tuntua pahalta olla itse siinä hullunmyllyssä mukana. Taivaspaikkaa voi kai yrittää varata joka päivä pienillä teoilla, kuten esimerkiksi hölläämällä kaasua naakkaparven kohdalla, vaikka takapuskuriin liimautuneen autoilijan mielestä se varmaan onkin nössöilyä ja liikenneturvallisuuden vaarantamista.
Pam! Siinä vaiheessa kun kolari osuu omalle tai läheisen kohdalle, karua meininkiä ei enää haluakaan hyväksyä.
Kirjoittaja on toimittaja.
