Puheenvuoro

Vaikka asunnottomuus vähenee, jokainen luku kertoo ihmisestä

ALIO

Suomessa oli 4 341 tilastoitua yksinelävää asunnotonta vuonna 2020. Turussa heitä oli 384.

Lähes kaikissa maissa, joissa asunnottomuutta tilastoidaan, asunnottomia on alle prosentti kansalaisista. Suomen asunnottomuusluku 0,08 prosenttia on kansainvälisessä vertailussa melko pieni. Yhdysvalloissa heitä oli 0,18 prosenttia eli 580 466 ja Ruotsissa 0,33 prosenttia vuonna 2017 eli 33 250 asunnotonta.

Suomi ja Norja on eri julkaisuissa nostettu esille ainoina maina, joissa asunnottomuus on vähentynyt poikkeuksellisen paljon. Silti asunnottomuustilastoissa, niin kuin muissakin yhteiskunnan marginaalissa olevien ilmiöiden tilastoinnissa, esiintyy todennäköisesti sekä aliraportointia että määritelmien vaihtelevuutta.

Tilastot ovat suuntaa antavia ja todelliset luvut suurempia. Kansainvälisesti tilastoihin vaikuttaa myös vaihteleva ilmasto: Suomessa on haastavampaa pärjätä ilman kotia kuin Etelä-Euroopassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asunnottomuutta on Suomessa tilastoitu vuodesta 1987, jolloin asunnottomia oli yli 18 000. Suomessa asunnottomuus onkin pitkään ollut vähenemässä. Asunnottomuus ei kuitenkaan ole vain lukuja, vaan jokaisen asunnottomuusluvun takana on ihminen.

Varsinkin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi on viime vuosikymmenen aikana tehty määrätietoisesti töitä.

Ympäristöministeriön 2008–2015 koordinoimissa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmissa Paavo I ja Paavo II vahvistettiin Asunto ensin -mallia, jossa asunnottomalle tarjotaan ensin oma asunto ja vasta sen jälkeen alkaa asunnottomuuden tuottamien ongelmien hoitaminen.

Paavo II:n jälkeen asunnottomuustyöhön on osoitettu yli 3 000 asuntoa sekä yli 300 asumisen tukihenkilöä.

Kuka tahansa voi jäädä asunnottomaksi, mutta riski jäädä asunnottomaksi on paljon suurempi ihmisillä, joilla on talousvaikeuksia, päihderiippuvuutta tai mielenterveysongelmia. Miehet ovat asunnottomuustilastoissa yliedustettuina, samoin maahanmuuttajat.

Maahanmuuttajien tilanteeseen liittyy koko väestöön verrattuna heikompi työmarkkina-asema, sijoittuminen valtaosin vuokra-asuntoihin sekä syrjintä yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla.

Myös nuorten alle 25-vuotiaiden osuus asunnottomista on korkea. Nuoret, joilla on talousvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia, kokevat samoja haasteita kuin maahanmuuttajat.

Suurin osa varsinkin nuorista asunnottomista asuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Nuorisoasuntoliitto panosti asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen aivan uudella tavalla Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeessa 2012–2015 edistämällä paikallisten toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä ja kouluttamalla nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia.

Kirkko Turussa ja Kaarinassa on omalta osaltaan aktiivisesti mukana asunnottomuuden poistamisessa tehden tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Syksyllä 2018 aloitettiin Syke-hanke, jossa seurakuntayhtymän omasta asuntokannasta osoitettu 10 tukiasuntoa ja asukkaita varten on palkattu sosiaalinen isännöitsijä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tavoitteena on, että asukas pystyy säilyttämään vuokra-asuntonsa ja mahdollisuuksien mukaan myös kohentamaan elämänlaatuaan.

Asunnottomuuden poistamiseksi on tehty paljon töitä. Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa päämäärään. Tällä hetkellä on käynnissä ympäristöministeriön "Yhteistyöohjelma asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä", johon myös Turun kaupunki on sitoutunut.

Oikeus asuntoon pitäisi olla itsestäänselvyys. Jos ihminen ei pärjää itsenäisesti omassa asunnossaan, häntä tulee tukea pärjäämään. Asunnottomuus on oire siitä, että kaikki eivät voi hyvin ja että yhteiskunnassa on parannettavaa. Tämän esille nostamiseksi järjestetään vuosittain Asunnottomien yö -tapahtuma 17. lokakuuta.

Vaikka asunnottomuus on saatu vähenemään, Suomessa on edelleen yli 4 000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Korona-aikana talousongelmat ja varsinkin nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä uhkaa lisätä asunnottomuutta.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen tulee tulevaisuudessakin resursoida riittävästi.

Hagelberg on päihde- ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä ja Jyrki Rannikko sosiaalinen isännöitsijä Kirkko Turussa ja Kaarinassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.