Lukijoilta

Historialliset aluevaalit – paranevatko palvelut ja demokratia?

TS/MARTTIINA SAIRANEN
Uusi väliportaan hallinto rajattuna ainoastaan sote-palveluihin ja pelastuspalveluihin on vaikeasti hallittava ja johdettava kokonaisuus, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva.
Uusi väliportaan hallinto rajattuna ainoastaan sote-palveluihin ja pelastuspalveluihin on vaikeasti hallittava ja johdettava kokonaisuus, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva.

Aluevaalit järjestettiin ensimmäisen kerran. Äänestysinto oli laimeaa ja äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Koko maan luku oli 47,5 prosenttia. Viime kevään kunnallisvaaleissakin äänestäjiä oli vain 55,1 prosenttia.

Suomen perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle, joka valitsee eduskunnan päättäjät. Kuntien hallinto syntyi jo 1800-luvulla Venäjän vallan aikana Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kuntavaalit ovat olleet tärkeät vaalit koko itsenäisyytemme ajan. Pitkän viisitoistavuotisen työn ja monien epäonnistumisten jälkeen on sote-uudistus nyt toteutumassa vuoden 2023 alusta alkaen.

Perustuslakiimme ovat vuodesta 2000 alkaen sisältyneet kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet. Kaikilla alueilla ja kaikissa kunnissa niiden asukkaat ovat yhdenvertaisia ja oikeutettuja saamaan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Useat lait sisältävät nykyään velvoittavia säännöksiä palvelujen järjestämisestä. Lääkäriin pääsy, vanhustenhoito, kotihoito, mielenterveyspalvelut ja hoitajamitoitukset on tuotu monine ongelmineen ja puutteineen julkisuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut ovat meille kaikille välttämättömiä ja tärkeitä. Siitä ei syntynyt riitaa tai erimielisyyttä uusien aluevaltuustojen vaalitaistelussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Melkein kaikesta muusta valtavan uudistuksen yli 20 miljardin ja 200 000 työntekijän sisällöstä ja toteutuksesta käytiin kiivastakin väittelyä. Totuttuun hallitus- ja oppositiopuolueiden välisiin asetelmiin nämä aluevaalit toivat selvästikin muutosta.

Perussuomalaiset ja vihreät eivät aluevaaleissa olleet omalla ”reviirillään”. Heidän kärkiteemansa ovat muissa asioissa. Se näkyi selvästi myös vaalituloksessa. Nämä puolueet olivatkin vaalien häviäjät.

Vanhan ajan kolme suurta – kokoomus, Sdp ja keskustapuolue – ovat rakentaneet suomalaisen hyvinvointivaltion palveluineen. Heihin myös äänestäjät luottivat ja nostivat nämä puolueet selvällä erolla vaalien voittajiksi.

Järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta aluevaltuustoille on suuri haaste niin kunnalliselle demokratialle kuin myös valtakunnalliselle päätöksenteolle. Kunnat ovat edelleen suomalaisen demokratian tärkeä perusta ja kivijalka.

Uudet aluevaltuustot ovat paljon vartijoina.

Uusi väliportaan hallinto rajattuna ainoastaan sote-palveluihin ja pelastuspalveluihin on vaikeasti hallittava ja johdettava kokonaisuus. Miten toteutuu yhdenvertaisuus palvelujen saannissa alueiden hyvinkin erilaisissa kunnissa? Jäävätkö pienet kunnat jalkoihin? Vievätkö vahvat alueet ja kaupungit leijonanosan kaikesta?

Pääkaupunki Helsinki oli aluevaalien ulkopuolella. Se ei ole demokratiassa hyvä ratkaisu.

Hyvinvointialueen päätöksenteko ja palvelujen järjestäminen on tärkeiltä osiltaan täysin riippuvainen niin valtion kuin alueen kuntienkin taloudesta ja työllisyydestä. Viime kädessä kaikki on kiinni maakuntien elinkelpoisuudesta ja vetovoimasta.

Sama totuus pätee myös palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen sekä henkilökunnan saatavuuteen. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ovat ratkaisevan tärkeitä myös sote-uudistuksen toteuttamiselle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan, mutta kasvua voidaan hillitä sote-palvelujen paremmalla toteutuksella. Uudet aluevaltuustot ovat paljon vartijoina.

Alueellinen kansanvalta ja demokratia on uusi asia. Sen toteuttamista rajoittaa se, että rahat tulevat valtion verotuksen ja budjetin kautta.

Monilla mittareilla ja kertoimilla pyritään oikeudenmukaiseen rahanjakoon eri alueille. Alkuun lähdetään nykyisellä palvelujen tilanteella ja sen vaatimalla rahoituksella. Lähtötilanne ja palvelujen muutos- ja parannustarpeet ovat hyvin erilaiset vaikkapa Varsinais-Suomessa tai Pohjois-Pohjanmaalla.

Alueiden päätöksenteossa on samalla kysymys myös valtakunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa mitataan myös uuden aluedemokratian kestävyyttä.

Hyvinvointialueiden itsehallintoa ja alkavan toiminnan vaatimia toimia edistää merkittävästi se, että aluevaltuustoihin valittiin pääosin kokeneita poliitikkoja ja päättäjiä. Heidän joukossaan on myös paljon sote-palvelujen asiantuntemusta ja kokemusta. Se tulee tasapainottamaan eri alueiden ja kuntien yhdenvertaista kohtelua niin eduskunnan kuin ministeriöidenkin päätöksenteossa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokratia ovat kelvanneet esimerkiksi koko maailmassa. Itsenäisyys, vapaat vaalit ja demokratia ovat nykypäivänä nousseet entistäkin suurempaan arvoon.

Kansanvaltaa käyttävät äänestäjät. Nukkuvien puolue ei toimivassa demokratiassa saisi olla enemmistö. Sen voimme korjata tulevissa eduskuntavaaleissa.

Risto Kapari, Turku

sosiaalineuvos (eläk.)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?