Lukijoilta

Lasten ja nuorten liikkuminen vähenee vähenemistään – olisiko jo toiminnan aika?

MIKAEL RYDENFELT
Kirjoittajan mielestä koulun roolia liikkumisen mallin antajana ja tukena on vahvistettava entisestään. Kuvituskuva.
Kirjoittajan mielestä koulun roolia liikkumisen mallin antajana ja tukena on vahvistettava entisestään. Kuvituskuva.

Maailma, jossa lasten liikunta hoitui suureksi osaksi hyötyliikunnan muodossa, ei tietenkään enää palaa. Yhteiskunta- ja elinkeinorakenteiden nopea muuttuminen sekä ajankäytön uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttavat liikkumisen ja liikunnan tapaan.

Kaikkien ihmisten hyvässä kunnossa pysyminen vaatii tietoista aktiivista toimintaa. Tässä suhteessa keinoja on runsaasti tarjolla. Julkisten palvelujen ohella on mittava määrä kaupallisia palveluja. Liikuntapaikkoja ja -välineitä, painonhallintaa, ravintoterapiaa, terveyspalveluja on tarjolla. Joko yhteiskunta tai sitten yksilö, perhe kustantaa nämä.

Yhteiskunta kustantaa myös säännöllisesti toistuvaa tutkimusta ja huolenkantoa erityisesti nuorten kunnon heikkenemisestä.

Siis noista lukuisista palveluista huolimatta lasten ja nuorten liikkuminen sen kuin vähenee – ja kunto heikkenee. Auttaako tähän tutkimus? Olisiko toiminnan aika?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olen harrastanut säännöllisesti kevyttä liikuntaa luonnonoloissa, ulkona. Välineinä ovat perinteiset hiihtovarusteet, polkupyörä, verkkarit ja lenkkikengät, saappaatkin.

Tuon oman kilometreissä mitaten vähäisen ulkoilun yhteydessä olen tehnyt joitakin havaintoja erityisesti nuorten liikkumisesta.

Pandemia toi pari vuotta sitten metsäpoluille monta uutta liikunnan harrastajaa. Monilla vanhemmilla oli lapsia mukana, teini-ikäisiä liikkui myös keskenään.

Lapsi tai nuori on parhaassa tapauksessa tärkeän viestin viejä myös liikkumista kammoksuvaan kotiin.

Erityisen hienoa on nähdä koululaisia hiihtoladulla. Ymmärrän tietenkin, että heidän hiihtoladulle tulonsa on koulun, aktiivisten opettajien organisoimaa. Joka tapauksessa heidän liikkumisesta ja hapen saannista johtuvat iloiset reaktionsa sykähdyttävät ja antavat ainakin hetkellisesti uskoa siihen, että päivittelyt lasten liikkumisen vähäisyydestä ovat turhia.

Vai luoko tuo hetkellinen elämys sittenkin turhan illuusion? Eiväthän kaikki mistään hinnasta hiihdä, harrasta tuota arkaaista hirvenhiihtäjien, metsästäjien elannokseen harjoittamaa tointa. Kotonakin saatetaan ivailla ainakin hiihtämistä, jos ei vallan koko liikuntaa, kaveri "inhoaa hiihtämistä", "en minä osaa".

Tuo hiihtoesimerkki on minulle eräänlainen symboli. Se tuo hyvin esille koulun merkityksen liikkumisen edistäjänä.

Koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Siitä huolimatta, että koululaisilla on hyvin erilaisia asenteita liikkumiseen, antaa koulu kuitenkin kaikille tärkeän viestin liikkumisen tarpeesta ja sen luonnonmukaisuudesta, parhaassa tapauksessa se antaa liikkumisen tavankin.

Lapsi tai nuori on parhaassa tapauksessa tärkeän viestin viejä myös liikkumista kammoksuvaan kotiin.

Liikkumattomuuden seuraukset tulevat ennen pitkää näkyviin terveysongelmina. Sote-toimintojen pirstaloitumisen, diagnoosipakon ja teknistymisen vuoksi "potilaan" tausta, oireiden juurisyy, saattaa jäädä hämärän peittoon. Tämä voi johtaa korostetun puhtaasti oireenmukaiseen kapea-alaiseen hoitoon. Tällöin lapsen tai nuoren peruskunnon elvyttäminen jää tekemättä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liikkumisen konkreettinen tukeminen olisi otettava myös soten kalupakkiin. Varhaisen puuttumisen periaate olisi myös otettava todesta. Ulkoistettuja hoitoketjun osia pitäisi valvoa.

Vaikka sote-toiminnotkin saataisiin mukaan, koulun roolia liikkumisen mallin antajana ja tukena on vahvistettava entisestään. Sillä on hyvä pohja toimia, ei pelkästään puhua.

Osmo Nieminen

Lempäälä

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pohjola
Hyötyliikunta takaisin
Minusta hyötyliikunnan mahdollistavan maailman soisi hyvinkin palaavan. Pitäisi vaan panostaa siihen, että lapsia ei vietäisi joka paikkaan autolla. Tämä olisi mahdollista, jos liikenneympäristö olisi lapsille turvallinen ja kannustaisi liikkumaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyötyliikunta takaisin
Elämme vain niin kummallisessa maailmassa, että alkaa olla kyseenalaista, uskaltaako lapsukaiset päästää tuonne ulos yksin. Liikenne on varsin vaarallista, ja lisäksi kaiken maailman sekopäät tuntuvat vain yleistyvän. On namusetää, huumehörhöä ja luonnevikaista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
EpäHumanisti
Vast: Hyötyliikunta takaisin
Samaa mieltä, kevyenliikenteen turvallisuuteen pitäisi panostaa nykyistä enemmän, ja vanhempien pitäisi näyttää esimerkkiä, sekä ollessaan auton ratissa että liikkumalla pyörällä/kävellen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Hyötyliikunta takaisin
Nykyään vaaditaan kaikkea yhteiskunnalta, kuten tässäkin mielipidekirjoituksessa: ”Koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret.”. Eikö vanhemmatkin voisi joskus toimia vetojuhtina, omilla esimerkeillään?
Tänä talvena on lunta tullut useaan kertaan, mutta enpä ole nuorisoa nähnyt kolan tai lapion varressa – enää vuosikymmeniin. Eikä muuten vähän vanhempiakaan…

Kaikille se tietysti ei ole mahdollista, mutta edes niille joilla on. Nuoremman sisaruksen vieminen pulkkamäkeen, hiihtämään tai luistelemaan. Vai eivätkö vanhemman uskalla antaa vastuuta?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyötyliikunta takaisin
Sivustaseuraaja: "Eikö vanhemmatkin voisi joskus toimia vetojuhtina, omilla esimerkeillään?" Eiköhän kirjoittaja aika lailla juuri tuota ajatellut todetetssaan, että koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kun kaikki vanhemmat nyt vain eivät näytä esimerkkiä. Esim. omassa lapsuudenperheessäni meitä kyllä ajettiin pihalle ja motkotettiin, että "kyllä entisaikaan mukulat/nuoret sitä ja tätä", mutta vanhempien oma esimerkki oli suunnilleen nolla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.