Lukijoilta

Moni oppi uhkaa jäädä kouluissa digitaitojen korostamisen jalkoihin

Hyvät Ruskon nuorisovaltuusto, nuoret ja työnantaja, kiitos kirjoituksesta (TS Uutiset 25.9.), jossa annatte palautetta opettajiemme digipedagogiikan hallinnasta.

On selvää, että opettajan perustaitoihin kuuluu tietty määrä ohjelmistojen hallintaa ja käyttämistä oppitunneilla – enää ei riitä, että opettaja käynnistää luokassa piirtoheittimen.

Lehtikirjoituksessa viitataan opetuksen laadun kärsimiseen, mikäli oppitunnilla kuluu aikaa tietoteknisiin haasteisiin olennaisen sijaan.

On hyvä miettiä, mitä tarkoitetaan olennaisimmalla asialla – digitekniikan käyttämistä itseisarvona, oppilaiden itseopiskelua tietotekniikan avulla vai kenties opetettavan aineksen opettamista oppilaille opettajan kertomana, vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa?

On mielestämme hyvä muistaa, että tietoteknisten ongelmien ratkaiseminen oppitunnilla ei ole opettajan vastuulla, vaan opetettavan aineksen opettaminen oppilaille tavalla tai toisella, myös ongelmatilanteissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikissa kouluissamme Ruskolla on IT-vastaavat, joiden tehtäviin em. tekniset ongelmat kuuluvat, ja heille myös maksetaan korvaus näiden ongelmien ratkaisemisesta. Oppitunnin aikana ne eivät siis kuulu opettajan perustyötehtäviin.

Nyky-yhteiskunnassa perusdigitaidot ovat välttämättömiä, asiasta on turha edes kiistellä. Samalla koemme kuitenkin opettajan näkökulmasta tärkeäksi nostaa esiin huolemme siitä, että muun muassa empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen sekä käsialan ja hienomotoriikan opettaminen lapsillemme uhkaavat jäädä digitaitojen korostamisen jalkoihin.

Opettajan arkipäivää on useiden oppilaiden heikentynyt kyky kirjoittaa sellaista tekstiä käsin, josta edes oppilas itse saisi selvää. Samoin on käynyt oikeinkirjoituksen – unohdamme, että teksti, jota kirjoitamme ilman yhdyssanoja, isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkejä sosiaalisessa mediassa, ei riitä vaikkapa työhakemukseen, Kelan kaavakkeeseen tai ylioppilaskirjoituksiin, saati jatko-opintojen myötä tieteellisen tekstin tuottamiseen.

Oppilaiden ajautuminen konflikteihin omissa viiteryhmissään heikkojen sosiaalisten ja empatiataitojen vuoksi aiheuttaa opettajalle selvittelytyötä, ikävä kyllä myös oppituntien pitämisen kustannuksella. Lapsi, jonka mielessä on murheita, ei ole kykenevä oppimaan ja opiskelemaan uutta ennen kuin tapahtumat on selvitetty. Nykyopettaja joutuukin liian usein toteamaan: ”Opetan, minkä kasvattamiselta ehdin!”

Tässä kirjoituksessa esiintuomamme opettamisen haasteet eivät kaikilta osin näyttäydy samalla tavalla teille nuorille. Haluamme kuitenkin tuoda ne esiin, jotta ymmärrettäisiin, miten monenlaisten haasteiden kanssa koulussa nykyisin kamppaillaan.

Kouluarjessa digitaidot ja digin käyttäminen häviävät meidän kasvattajien mielestä olennaisimmille asioille, kuten ryhmässä olemisen taidoille sekä toisen ihmisen kunnioittamiselle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lehtikirjoituksessa mainitaan myös, että opettajien osaamisen puutteesta on keskusteltu Ruskon perusopetuksen hallinnon kanssa, toimenpiteistä on sovittu, ja ne ovat menossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyttäväksi.

Toivottavaa olisi, että tieto huolesta opetuksen laatuun liittyen olisi meille tullut muuta kautta kuin valtakunnallisesta lehdestä.

Hienoa, että nuoret Ruskolla ovat aktiivisia ja työnantaja on ryhtymässä toimeen opettajien IT-perustaitojen kehittämisessä työajalla.

Minna Lehmuskoski

erityisopettaja, työsuojelu-valtuutettu

Laura Kokkonen-Uhinki

luokanopettaja

Mikko Rajamäki

luokanopettaja, vararehtori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Olen näitä miettinyt
Silmiini on mediasta jäänyt hajamainintoja, että osa oppilaista esim. lukisi mieluummin kirjasta kuin ruudulta. En kuitenkaan tiedä, onko perusteellisempaa selvitystä tehty. Minusta pitäisi.

Asiaahan ei olisi perin vaikea tutkia: osa opiskelisi samaa asiaa saman aikaa ruudulta, toinen osa kirjoista, omista vihoista, liitutauluilta jne. Voisi tehdä vielä toisen koejakson ryhmät toisin päin kääntäen. Jakson päätyttyä sitten vaan testaamaan, ensinnäkin osaamista, mutta myös, yhtä tärkeänä, miten opiskelijat kokivat opiskelun ja kumpaa pitivät parempana.

Epäilemättä molemmille oppimistavoille löytyisi vannoutuneet kannattajat, ja lisäksi riippuisi varmasti esim. opiskeltavasta asiasta, oppimateriaalista, opettajasta ja opettamistavoista, kumpi tuntuisi paremmalta.

Jos, kuten oletan, osa pitäisi parempana "perinteisiä" opiskelu- ja opetusmenetelmiä, niin tutkimuksen voimin ehkä nämäkin voisi ottaa paremmin huomioon, pakottamatta digihurmaa kaikille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.