Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS

Viljely

Vuoden toinen perunaerä saatiin maahan Naantalin Rymättylässä keväisenä tiistaipäivänä. Traktorin ratissa viljelijä Mika Törne. Siemenperunoita käsittelemässä Timo Vesa ja Anne Santalahti.
Maanviljely

Päättymätön talvi saa Varsinais-Suomen viljelijät pelkäämään kolmatta katovuotta – "Tällaista kevättä eivät muista vanhat äijätkään"

Turun 4H-yhdistyksen työharjoittelijat Johanna Lehtonen (vas.) ja Tuija Salonen sekä yhdistyksen hallituksen jäsen Tuula Hannula palvelivat palstapaikan varaajia kauppahallissa perjantaina. Alkuviikosta tiskille syntyi pitkiäkin jonoja.
Viljelypalstat

Kaupungin viljelypalstat pistettiin jakoon Kauppahallissa ­– paikkoja jäljellä halukkaille vielä "lähes joka pellolla"

Kotimainen tavalllinen ruokaperuna tuskin loppuu kaupasta kokonaan ennen uutta satoa, vaikka perunaa on varastossa poikkeuksellisen niukasti, arvioivat Luke ja MTK.
Peruna

Kotimaisen perunan valikoima kaupoissa voi kaventua – perunavarastot ennätyksellisen niukat

Alanteen tilan monivuotinen työntekijä Maryna Pylypenko lähetti viime viikolla kotikaupunkinsa Tšernihivin lähettyviltä ottamansa kuvan kausityönantajalleen Antti Alanteelle. Terveiset Valko-Venäjän rajan tuntumasta kuuluivat: Täällä on paljon venäläistankkeja, mutta kaupungissa kaikki on rauhallista, ihmiset ovat rauhallisia. Toivon, että kaikki järjestyy. Tiistaisen viestin sävy oli jo toisenlainen: Harjoitushälytys soi tänään sotatoimien varalta, se oli pelottavaa. Ääni oli voimakas, kuin sotien 1942 aikaan.
Ukrainan kriisi

Ukrainan kriisi yltää Turun seudun marjatiloille työntekijöiden huoliviesteinä: "Harjoitushälytys soi sotatoimien varalta"

Viljasato jää ennätysheikoksi, ennakkotilastot arvioivat.
Viljasato

Viljasato jää nyt koko 2000-luvun pienimmäksi – heikko sato ja kustannusten nousu eivät välttämättä siirry suoraan kuluttajahintoihin

Valkoposkihahien ja muiden rauhoitettujen lintujen aiheuttamat viljelysvahingot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Uusi lakiesitys ehdottaa, että valtio myöntäisi avustusta hanhivahinkoja ennalta ehkäiseviin toimiin.Valkoposkihanhien määrä on viime vuosina kasvanut. Laji on rauhoitettu ja kuuluu luonnonsuojelulain piiriin. Niiden häirintä ja tappaminen ovat laittomia toimia.
Valkoposkihanhet

Valkoposkihanhien tuhotöitä voi pian ehkäistä valtion varoin – uusi laki muuttaa eläinten tekemien vahinkojen korvaamista

Kääpä Forestin metsäpalvelujohtaja Maria Suonpää, Metsäkeskuksen asiantuntija Jussi Somerpalo, metsänomistaja Otto Heiskanen sekä Aari-yhteismetsän toimitusjohtaja Mikael Beck esittelivät Salon Kiskoon perustettavaa pakuriviljelmää. Koivuihin istutettavat ympit tuottavat satoa arviolta vuosikymmenen kuluttua.
Luonto

Suomalainen pakuri on maailmalla ilmiö, ja siksi sitä viljellään nyt metsissä

Vuonna 2010 Tammiluodosta vetovastuun ottanut Jani Jokinen aloitti heti viljelysten uudistamisen. Nyt tilan omenapuista on jo puolet uusia, satoisampia lajikkeita.
Täällä kasvaa

Tammiluodon puutarhalla on erikoistuttu siiderin tuotantoon – eikä yhtään omenaa mene hukkaan

Juha Raininko tutkii luomukvinoan kasvua pellollaan. Keväällä kylvetyn viljan puinti ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. – Tämä lohko on perustettu apilapeltoon ja kylvetty 5. kesäkuuta, isäntä muistaa ja tarkentaa, että luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluu olennaisesti viljelykierto.
Täällä kasvaa

Kantapään kautta kasvu-uralle – lietolainen Juha Raininko on yksi harvoista kvinoan viljelijöistä Suomessa

Erkki Haaviston härkäpapusato oli surkea, nyt pavut ovat lähteneet itämään uudestaan, mutta niiden tilalle kylvetään syysvehnää.
Maanviljely

Maanviljelijät tympääntyvät vaikeaan trendikasviin – härkäpapu mustui pelloille, sato väheni lähes 70 prosenttia

Hunsan tilan nykyinen isäntä Ilmari Hunsa viljelee kuminaa noin 30 hehtaarin alueella. Tänä vuonna kuminakin puitiin ennätysaikaisin.
Täällä kasvaa

Lähinaapurit kyllä haistavat, milloin Hunsan tilalla puidaan kuminaa – tänä kesänä huumaava tuoksu levisi tavallista aikaisemmin

Ennakkoluuloton viljelijäpariskunta Ville Virtanen ja Virve Kettunen ovat ihastuneet öljyhampun monipuolisuuteen.
Täällä kasvaa

Marttilan perukoilta viedään hamppuöljyä Etelä-Korean miljoonakaupunkeihin – nämä hamppulajikkeet eivät päihdytä

Kauran elintarvikekäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja kaupan hyllyyn on tullut monenlaista uutta tuotetta. Suurin osa kaurasadosta päätyy silti rehuviljaksi. Kuvassa erilaisia kauratuotteita.
Kaura

Yhdysvalloissa kysytään kauraa nyt kaukaakin – sato jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1866

Museopuutarhuri Aaja Peura esittelee yrttiruudussa kasvavia maisseja.
Kasvit

Rambo kulkeutui Ruotsista Pohjois-Amerikan kautta Suomeen – Pehr Kalmin kasviperinne elää muistoistutuksessa

Nousiaisissa asuva viljelijä Juha Saarinen on jo aloittanut syysviljan puinnit speltistä. Syysviljojen satoa hän odottaa toiveikkaana. Kevätviljojen osalta vuosi on sen sijaan surkea kuivuuden aiheuttamien satomenetysten takia.
Maanviljely

Kuivuus korvensi osan kevätviljoista peltoon – helle on aikaistanut syksyn puintien alkua

Ruskolaisen Mäki-Heikkilän tilan emäntä Riitta Metsola ei arkikiireiltään juuri poimimaan ehdi, mutta vanhasta tottumuksesta sekin käy ja rasiat täyttyvät ennätysvauhtia.
Täällä kasvaa

Vadelma on nyt parhaimmillaan ja Mäki-Heikkilän tila panostaa itsepoimintaan – joko olet testannut vadelmaista siiderihyytelöä?

Lähde: FAO "The State of Agricultural commodity markets 2018"
Ilmasto kriisissä

Ruokapula on pahimmillaan viiteen vuoteen, ja ratkaisuja siihen haetaan myös Suomesta

Paimiolaisen Saaren tilan maatalousyrittäjä Kati Suominen rakastaa herneen makua. – Syön herneitä kuulemma aina, kun istun. Mies jo sanookin, että syön enemmän kuin tienaan, hän hersyttää.
Täällä kasvaa

Herneet ovat paimiolaisen mansikkatilan tukijalka – kiireaikana yrittäjä ehtii nukkua kolme tuntia yössä

Pisaraverhojärjestelmä pitää yllä haluttua ilmankosteutta kasvihuoneessa. Puukasvihuone voisi säästää vedenkulutusta jopa 95 prosenttia lasiseen verrattuna, kertoo tohtorikoulutettava Pasi Herranen.
Viljely

Puisesta kasvihuoneesta toivotaan Piikkiössä viljelyn mullistajaa – säästäisi vettä jopa 95 prosenttia

Arkistokuva.
Saaristomeri

Peltojen kipsikäsittelyn hakuaika jatkuu heinäkuun loppuun – kevään tukihaussa mukana 270 varsinaisuomalaista viljelijää

Varhaisvihannespöydän takana Inkisen Puutarhan kolmas polvi eli Janne Inkinen (vas.) ja hänelle porkkanaa syöttävä Jenni Topi-Hulmi.
Täällä kasvaa

Varhaisvihanneksissa on makua – tänä vuonna aurinko ja lämpö saivat satokauden aikaistumaan viikoilla

Jorma ja Johanna Anten mukaan rapaperin korjuu on pelkkää käsityötä. Ruoti nyhdetään maasta hieman kiertäen ja lehti leikataan veitsellä irti.
Täällä kasvaa

Alkukesän raparperit tulevat Laitilasta – roteva lajike on vanhaa maatiaiskantaa Kodisjoelta

Turku sai Ahvenanmaalle nimikko-omenapuun maakunnan itsehallinnon 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Ahvenanmaa

Turulle oma nimikko-omenapuu Ahvenanmaalta juhlan kunniaksi – turkulaiset voivat ehdottaa, mitä sadosta valmistetaan

Kotimaisen varhaisperunan hyvä maku perustuu Mika Vahalahden mukaan ennen kaikkea tuoreuteen. ”Ehkä pohjoinen valo vaikuttaa myös siihen, että perunoista tulee aromikkaita”.
Peruna

Varhaisperunan sesonki alkoi – yleinen virhe on keittää perunat liian vetisiksi

Suurin osa kausityöluvan saaneista työllistyy marja- ja vihannesviljemille ja maatiloille.
Kausityöntekijät

Marjatilat täyttyvät pian kausityöläisistä – Varsinais-Suomeen myönnetty lähes 2400 kausityölupaa ja -todistusta

– Varkaat otetaan pois tomaatin taimista, koska ne vievät taimelta voimaa, yrittäjä Tita-Marjut Salonen kertoo nyppiessään tomaateista pois turhia sivuversoja.
Viljely

Rymättyläläisellä luomutilalla haaveillaan seuraavaksi inkiväärin viljelystä – "Voisimme tehdä uuden aluevaltauksen"

Gina Suomi myöntää, että kukkien kasvatushomma lähti vähän lapasesta. Olen aika ylpeä siitä että olen saanut nämä taimet pysymään hengissä tähän saakka, hän nauraa onnellisena.
Kukat

Kasvihuonekukkien rinnalle on noussut hitaita kukkia – kun perinteinen tulppaanikausi päättyy, alkavat avomaan lähitulppaanit vasta kukkia

Suomessakin ollaan huolissaan pölyttäjien elinoloista. Kesällä 2019 alkaneessa kimalaisseurannassa kerätään tietoa lajimäärän vaihtelusta. Arkistokuvassa kimalainen imemässä mettä pelto-ohdakkeen kukasta.
Pölyttäjähyönteiset

Pölyttäjät tarvitsevat viljelijöiden apua – houkuttimena isompi sato ja parempilaatuiset tuotteet

Viljelytekniikoiden kehittyminen tuottaa Suomessa hyviä satoja. Esimerkiksi kaarinalaisen Timo Juntin puutarhalla on jokin aika sitten otettu käyttöön uusi lämmön talteenoton ratkaisu.
Viljely

Suomi tehtailee kurkunviljelyn maailmanennätyksiä – kulutus on moninkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna

Viljely

Turku jakaa jälleen viljelylaatikoita

Kasvihuoneista kerättyä hukkalämpöä voisi teoriassa johtaa jopa kaukolämpöverkkoon, sanoo Puutarha Timo Juntti Oy:n toimitusjohtaja Tero Juntti.
Kasvihuoneet

Poikkeuksellinen hukkalämmönkeräysteknologia tuottaa lisää satoa piikkiöläisessä puutarhassa

Petri Koivisto johtaa Nordic Herbsiä.
Paikalliset

Yrttipaja päätyi sattuman kautta Savosta Euraan – koronakesänä yrittäjä viljeli itse, kun pelloille ei saatu työvoimaa

Turun yliopiston Brahea-keskuksen kehittämispäällikkö Leena Erälinna edistää päätyössään tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavauutta ja vapaa-ajallaan kehittää kotitilansa viljelyksiä kestävään suuntaan.
Extra

Varsinais-Suomen maataloudella mainiot edellytykset kestävään tuotantoon

Tutkija Marjo Keskitalo on tehnyt liki 25 vuotta töitä sen eteen, että Suomessa pellolla kasvaisi monenlaisia hyötykasveja.
Maatalous

Tutkija Marjo Keskitalo toi Suomeen jo kvinoan, mutta yksipuolinen maatalous kaipaalisää erikoiskasveja

Tarkastellut proteiinikasvit ovat herne, härkäpapu, hamppu, pellava, lupiini, kvinoa (kuvassa), tattari, rypsi, rapsi ja soija.
Viljely

Lounais-Suomi voisi lisätä proteiinikasvien viljelyä – nyt vain kymmenesosa kasviproteiinista päätyy suoraan ruokalautaselle

Baltic Trufflen tryffelikoirat, labradorinnoutajat Neea (vaalea) ja Noora (musta) ovat tänä vuonna vihdoin saaneet jotain nuuskittavaa. Baltic Trufflen tryffeliviljelmät tuottivat ensimmäisen satonsa. Koirien välissä niiden omistaja Martin Ingman.
Viljely

Luksusherkun tuotanto voi viimein alkaa Suomessa: Liedon ja Paraisten tryffelitarhat tuottivat ensimmäisen satonsa

Uudessa menetelmässä siemenviljan tauteja torjutaan lämpökäsittelyllä kemikaalien sijaan.
Viljely

Siemenviljan taudit tuhotaan vesihöyryllä kemikaalien sijaan – Pöytyän Vihervakka saa uuden tuotantolinjan

Huiskula on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä hollantilaisyrityksen kanssa. Nyt kolmannes Huiskulan tukkuliiketoiminnasta siirtyy sen omistukseen.
Talous

Turkulaisen Huiskulan kukkatukku sai omistajakseen yhden Euroopan suurimmista kukkafirmoista

Hannu Eskola kuminapellossaan Loimaan Kojonperällä heinäkuussa.
Maatalous

Loimaalaisviljelijä vei voiton kuminakilpailussa

Lisää uutisia

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi